Harmo ja minä

Näyttämöllä Petri Kumela ja Vesa Vierikko!
Kahden ylistetyn huipputaiteilijan esitys on kitaransoiton ja kerronnan ylistys ihmisen, eläimen ja luonnon  yhteiselolle.
Juan Ramón Jiménezin runollista proosaa Harmo ja minä – Andalusialainen elegia, pidetään espanjalaisen Nobel-kirjailijan pääteoksena. Alkuperäinen teos Platero y yo vuodelta 1914 kertoo Jiménezin ja hänen aasinsa Plateron (Harmon) kokemuksista, joissa kirjailija uskoo aasille mietteensä, tunteensa ja huomionsa elämästä pienessä Moguerin kotikylässään eteläisessä Andalusiassa.

Kirjan lämmin ja rakastava ymmärrys ihmisen, eläimen ja luonnon yhteiselosta on voimakas puheenvuoro jokaisen elämän tärkeydestä ja ihmisen syvemmästä olemuksesta. Kirja julkaistiin suomeksi 1957 nimellä Harmo ja minä. Suomentaja Tyyni Tuulio ansaitsee syvän kumarruksen upeasta käännöksestään.
Mario Castelnuovo-Tedesco, italialainen muusikko ja säveltäjä, ihastui kirjan tarinoihin ja viisauteen, ja sävelsi vuonna 1960 kirjan tarinoiden innoittamana kertojalle ja kitaralle teoksen Platero y yo, Op 190, jossa on 28 osaa. Elävissä esityksissä on tilanteesta riippuen 10-20 osaa.

Sävellykset seuraavat tarkasti tarinoiden kulkua, vahvistavat ja täydellistävät Jiménezin proosaa ja mukautuvat sen vaihteleviin tunnelmiin. Andrés Segovia levytti kymmenen teoksen osaa ilman kertojaa, koska musiikki itsenäisestikin on erittäin herkkää ja ilmaisuvoimaista. Mutta kertojan ja kitaristin, Vierikon ja Kumelan, yhteistyönä niistä muodostuu liikuttava ja lämmin mestariteos.